Kinnarps Classroom By
Elisabet Ingemarsson, rehtori
"Olen suunnitellut esikoululaisista kuudesluokkalaisille tarkoitetun luokkatilan, johon sisältyy neljä täysin erilaista työskentelytapaa."
Elisabet Ingemarsson, Sjölundan koulun rehtori (esikoulu - 6. lk.), Lidköping, Ruotsi
Pedagogiikka ja tekniikka muuttuvat, mutta sisustamalla oppimisympäristöt yksilöä ja siinä opiskelevia oppilaita tukevalla tavalla, voimme luoda parhaat edellytykset aktiiviselle oppimiselle. Sekä nyt että tulevaisuudessa. Tätä mieltä on Elisabet Ingemarsson, uuden Sjölundan koulun rehtori, Ruotsin Lidköpingistä.
Elisabet ja koulun työntekijät ovat toteuttaneet yhteisen visionsa tehtävien mukaisesta oppimisesta ja monimoduulisesta työskentelystä lähtökohtanaan yksilön mahdollisuudet ja tarpeet. Luokkahuoneessa lapset saavat mahdollisuuden kehittyä ja valita paikkansa eri tehtävien mukaisesti.
Aktiiviseen oppimiseen tarkoitettu luokkahuone
– Minulle olennaista on se, että luokkatila aktivoi lapsia ja tarjoaa heille mahdollisuuden valita eri työskentelypaikkojen väliltä. Olen suunnitellut luokkahuoneeseen suurehkon oleskelutilan sekä kaksi ryhmätilaa, joista toinen on varustettu projektipöydällä ja toinen pehmeillä istuimilla. Luokkahuone tarjoaa neljä täysin erilaista työskentelytapaa.
Oppilaat voivat työskennellä lattialla koko huonetta reunustavalla kauniilla, pehmeällä matolla, joka kertoo lapsille, että sen päälle on hyvä asettua aloilleen.
Luokassa on myös oppilaspöytiä ja tuoleja, jotka tukevat perinteisempää opetustyyliä. Huonetta täydentää korkea pöytä, jonka ympärillä oppilaat voivat työskennellä seisten. Myös istuminen onnistuu pöydän äärellä korkeilla jakkaroilla. Neljäntenä vaihtoehtona ovat pehmeät nojatuolit ja sohvat.
– Nämä neljä vaihtoehtoa osoittavat lapsille, että on täysin hyväksyttävää vaihtaa asentoa ja työskentelytapaa vuoropuhelussa opettajan kanssa. Halusin luopua myös perinteisestä opettajanpöydästä. Sen sijaan opettaja voi laskea tietokoneensa ja materiaalinsa pöytätasolle ja liikkua luokkahuoneessa vapaasti.
Elisabet Ingemarsson pohjaa ihanneluokkahuoneensa laajaan kokemukseensa.
– En ole aktiivisesti etsinyt teorioitani tukevia tutkimuksia, mutta olen saavuttamallani kokemuksella nähnyt, miten lapset kokevat erilaisia ympäristöjä. Nojaudun työssäni myös Reggio Emilian filosofiaan, joka pohjautuu hyvän oppimisympäristön tärkeyteen, sekä siihen, mitä se merkitsee oppilaille ja miten oppilaat voivat ottaa sen haltuunsa. Sjölundassa koemme tällä tavoin saavuttaneemme erittäin hyviä tuloksia, sillä oppilaat ovat hienosti vuorovaikutuksessa opettajiensa ja ympäristönsä kanssa. Olemme havainneet, että työskenneltäessä tehtävien mukaisen oppimisen parissa, vallitsevat tiloissa hyvät käytännöt, sillä lapset löytävät omat tapansa oppia. Jos joku oppilaista istuu lattialla lukemassa kirjaa, itse paikka ei sinällään ole tärkeä, vaan käynnissä oleva oppimisprosessi. Tällä tavoin voimme houkutella jokaisesta oppilaasta esiin tämän parhaat puolet.
Näin jutustelu sujui.
Fyysinen, sosiaalinen ja pedagoginen ympäristö tasapainossa
Historiallisesti tarkasteltuna koulumaailmassa on työskennelty useimmiten pulpettien ja tuolien ympärillä; lapsille ei ole ollut tarjolla oikeastaan muunlaisia työskentelymalleja. Kun ottaa huomioon, että osa oppilaista on liikkuvaisempia, voi tuollainen ympäristö aiheuttaa toisinaan ongelmia. He tarvitsevat Elisabetin mukaan vaihtoehtoja.
– Toisinaan Sjölundassa vierailevat kyselevät, eivätkö lapset riitele saadakseen istua nojatuoleissa, mutta niin ei ole. Koska erilaisia paikkoja on niin monenlaisia, niistä ei tule koskaan kilpailua. Osa lapsista oppii myös todella nopeasti, mikä heille sopii, joten valinnanvapaudesta muodostuu keino lisätä itsetuntemusta.
– Valvonta ja läpinäkyvyys ovat erittäin tärkeitä koululuokassani. Haluan opettajana pystyä seuraamaan koko ympäristöä, jotta näen mitä tapahtuu. Se lisää myös lasten turvallisuutta. Tämän vuoksi luokassani ei ole salaisia nurkkauksia eikä yli metrin korkuisia hyllyjä, jotka voisivat estää näkyvyyden. Katseeni on kohdattava lasten katseet. On tärkeää korostaa, että minulle ihanteellisessa luokkatilassa on tunnusomaista opettajan vahva johtajuus. Lapset eivät saa riehua luokassa miten tahansa, vaan heidän on valittava paikkansa ja työskentelytapansa vuoropuhelussa opettajan kanssa. On opettajan tehtävä opastaa lapsia ympäristössä johtajuutensa turvin. Vuorovaikutus oppilaiden, opettajan ja ympäristön välillä on avainasemassa hyvässä oppimisympäristössä.
Elisabet sisustaa luokkatilansa lähtökohtanaan tavoitettavuusmalli, jossa hän asettaa yhtä suuren painoarvon niin fyysiselle, sosiaaliselle kuin pedagogiselle ympäristölle. Nämä kolme tekijää toimivat vuorovaikutuksessa sisustuksessa. Oleskelutilan erilaisten pöytien, mattojen ja pehmeiden istuinten yhdistelmä helpottaa yksittäistä oppilasta valitsemaan senhetkiseen tehtävään sopivan paikan. Projektipöydällä varustettu ryhmätila tukee keskittynyttä yhteistyötä, kun taas pehmeillä istuimilla varustettu ryhmätila kannustaa keskustelemaan.
– Erityisen tärkeää on myös se, että ympäristö tukee sosiaalista kanssakäymistä ja tarjoaa sekä oppimisrauhaa että turvalliset suhteet toisiin oppilaisiin ja opettajaan. Oppilaille tehdyistä kyselyistä on selvinnyt, että juuri oppimisrauha on heidän toivelistansa kärjessä. Siksi olenkin piirtänyt luokkaani useita akustisia ratkaisuja ääntä vaimentavien kalusteiden ja mattojen muodossa, toteaa Elisabet, joka on huomannut, että lapset hakeutuvat usein pehmeille pinnoille tutustuessaan uuteen ympäristöön ensimmäistä kertaa.
– Meistä on tullut erittäin taitavia suunnittelemaan työympäristöjä aikuisille, mutta ergonomian opit eivät ole koskaan oikein lyöneet läpi lasten maailmassa. Nykyisin olemme alkaneet puhua ympäristöstä kolmantena opettajana. Näemme ympäristön tärkeänä oppimisresurssina.
JOUSTAVA SISUSTUS JA OIKEANLAISET VÄRIT
Tärkeä seikka luokkahuoneen sisustuksessa on se, että Elisabet valitsi pyörien päällä kulkevat, helposti siirrettävät säilytyskalusteet, mikä tekee tilasta joustavan. Huonetta voi nopeasti muunnella oppilasryhmän koon, iän ja työskentelytapojen mukaan.
– Valitsimme värit sen mukaan, miten lapset reagoivat väreihin ja millaisia vaikutelmia värit antavat. On tärkeää, ettei tilaa koeta sekavaksi. Siksi valitsimme sinne yhtenäisiä värejä; valkoista laminaattia ja yhtä puulajia rauhalliseksi ja neutraaliksi pohjaväriksi. Tämän jälkeen lisäsimme esimerkiksi sinistä ja vihreää tekstiilien ja verhoilujen avulla. Yhtenäisen värinen, rauhallinen ja vakaa ympäristö lähettää oppilaille hyviä signaaleja. Monet lapset saattavat reagoida voimakkaastikin liian moniin aistiärsykkeisiin. Meille tärkeää on, että kaikilla lapsilla on samat edellytykset, eli että luomme kaikille oppilaille soveltuvan koulun.
1.
Tehtävien mukainen luokkahuone mahdollistaa yksittäisen oppilaan tarpeiden kohtaamisen ja jokaisen yksilön täyden potentiaalin valjastamisen.
2.
Neljä erilaista työtapaa: lattialla, pöydän ääressä istuen tai seisten sekä pehmeillä istuimilla työskennellen. Vaihtoehdot tekevät oppilaille helpoksi valita hetkeen sopivan paikan.
3.
Joustavat sisustusratkaisut tukevat pedagogisia tarpeita ja helpottavat uuden teknologian käyttöä.
4.
Huomio ergonomiaan: istumaergonomia, akustiikka sekä hillityn värinen ja rauhallisen tasapainoinen sisustus.
5.
Tehtävien mukainen luokkahuone perustuu vahvaan valvontaan, jossa opettajalla on hyvä näkyvyys ja mahdollisuus opastaa oppilaita eri tehtävissä ja paikoissa.
)
)
)
)
)
