Kinnarps Classroom By
HJÄRNBERIKAD & KAKA ARKITEKTER
"Suunnittelimme luokkahuoneen, joka kestää aikaa ja ottaa huomioon vuosikurssien 6–9 oppilaiden tarpeet. Ajatuksena on antaa teinien aivoille oikeat edellytykset sekä psyykkisessä että fyysisessä tilassa."
Hjärnberikad & KAKA Arkitekter
Teinien aivot asettavat erityisvaatimuksia luokkahuoneen suunnittelulle. Hjärnberikad ja KAKA Arkitekter ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja luoneet vaihtelevan, jännittävän ja rentouttavan luokkahuoneen, joka tarjoaa teineille turvallisuutta ja halun oppia.
Linda Bellvik ja Ulrika Ahlqvist ovat työskennelleet vuosikymmeniä siirtääkseen aivotutkimuksen tuloksia käytännön opetukseen kouluissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Hjärnberikad haluaa lisätä tietoamme aivojen toiminnasta ja siitä, miten ympäristömme vaikuttaa siihen. Linda ja Ulrika ovat luoneet konseptin, joka sisältää kymmenen hyvää ruokaan, liikuntaan, uneen sekä fyysiseen ja psyykkiseen ympäristöön liittyvää tapaa, jotka osaltaan stimuloivat aivojen terveyttä ja hyvinvointia. Menetelmä perustuu yhteistyöhön johtavien aivotutkijoiden kanssa. Näihin lukeutuu Rolf Ekman, joka tutkii aivojen kemiaa.
Tämä vuosikursseille 6–9 tarkoitettu luokkahuone on suunniteltu läheisessä yhteistyössä KAKA Arkitekter -toimiston arkkitehtien Annika Hedeblomin ja Bodil Pernebornin kanssa. Hjärnberikad ja KAKA ovat pitkään työskennelleet toteuttaakseen aivoystävällisiä ympäristöjä koulujen ja yritysten tilauksesta. He jakavat vision kaikille sopivista kouluympäristöistä, jotka edistävät oppilaiden hyvinvointia. KAKAn toimistossa viitisentoista arkkitehtia suunnittelee uusia esikouluja, kouluja ja toimistoja, ja toimeksiannot käsittävät kaiken sisustuksesta rakennusarkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun.
– Meillä on yhteinen lähestymistapa, jossa fyysinen, sosiaalinen ja pedagoginen oppimisympäristö ovat yhtä tärkeitä täydellisen ja optimaalisen oppimisympäristön luomisessa, kertoo Ulrika Ahlqvist Hjärnberikad-toimistosta.
Teinin aivot tarjoavat haasteen, toteaa Linda Bellvik Hjärnberikad-toimistosta.
– Teinin aivot ovat äkkipikaiset, sillä niiden kemia on täysin erilainen kuin lapsen tai aikuisen aivoilla. Heillä unen tarve on suurempi, sekä myös pieniä vaikeuksia kehittää hallintatoimintoja, kuten impulssien hallintaa, tunteiden käsittelyä, loogista ajattelua ja riskien arviointia. Teinin aivot ovat herkässä vaiheessa, ja siksi meidän pitää huolehtia niistä.
Luokan, joka tukee teini-iän kehitystä ja oppimista, pitää siksi tarjota liikettä ja stimulaatiota yhdessä turvallisuuden ja hiljentymismahdollisuuden kanssa.
Näin jutustelu sujui.
kalustettu liikettä varten
Tämä luokkahuone kannustaa vaihteluun ja liikkeeseen monella tavalla. Luokkahuone on jaettu eri vyöhykkeisiin ja antaa siten oppilaille ja opettajille mahdollisuuden muuttaa sisustusta tarpeen mukaan, selittää Bodil Perneborn KAKA-toimistosta.
"Luokka pitää voida jakaa useisiin pieniin vyöhykkeisiin, jotka voidaan sovittaa ryhmien koon ja toimintojen mukaan. Mahdollisuudet merkitään eri matoilla lattialla ja verhoilla, joita voidaan käyttää tilanjakajina. Mutta myös itse kalusteet, kuten esimerkiksi nurkan katsomo, huokuvat joustavuutta. Katsomossa voi istua, seistä tai maata. Voit istua ja työskennellä siinä yksin tai ryhmässä tai kuunnella luokkahuoneen opetusta. Mutta voit myös kääntää järjestyksen ja istua lattian tyynyillä ja kuunnella ylöspäin."
Fyysinen liike on toinen tärkeä tekijä teinin aivojen kannalta, toteaa Ulrika Ahlqvist.
– Ihmistä ei ole rakennettu olemaan paikallaan. Pystymme olemaan liikkumatta ja hiljaa noin 20 minuuttia, sen jälkeen keskittyminen herpaantuu. Siksi olemme suunnitelleet luokkahuoneen niin, että se kannustaa liikkumaan: korotettavilla ja laskettavilla pöydillä, tasapainolevyillä, hyppynaruilla ja pilatespalloilla. Pöytä on myös helppo siirtää, jolloin saadaan nopeasti enemmän tilaa mahdolliselle taukoliikunnalle.
AIVOT TARVITSEVAT LEPOA
Teinin aivojen unirytmistä johtuu, että oppilaat väsyvät helposti. Siksi on tärkeää suunnitella luokkahuone niin, että on mahdollista vetäytyä lepäämään ja hiljentymään. Jos halutaan työskennellä erillisessä pienryhmässä, katsomo voidaan sulkea verholla tai oppilaat voivat vetäytyä pieneen sohvalla varustettuun ryhmähuoneeseen ja sulkea oven. Luokkahuoneessa on myös kaksi istuinsopukkaa, jotka voidaan rajata verhoilla. Yläpuolen säilytystilat tekevät paikasta erityisen viihtyisän.
– Säilytystilat ovat luokkahuoneessa todella tärkeitä ja valitettavasti ne usein unohdetaan. Olemme rakentaneet tilaan reilut säilytystilat, jotka sekä lisäävät kodikkuutta että helpottavat järjestyksen pitoa ja siivousta. Lukittavien säilytystilojen ansiosta oppilaat voivat keskittyä paremmin, kun häiritsevät tavarat voidaan laittaa syrjään. Tuloksena on rauhallisempi luokkahuone, arkkitehti Annika Hedeblom KAKA-toimistosta selittää.
VALOA JA VIHREYTTÄ
Stimuloiva vaikutus tulee sen sijaan luokkahuoneen harkiten suunnitellusta värien ja tekstuurien yhdistelmästä. Hillityt ja yhteensointuvat värit tarjoavat yhdessä materiaalipintojen, puun, mattojen ja verhojen kanssa jännittävää ja viihtyisää vaihtelua.
Valo ja vihreys ovat tärkeitä aivojen kemialle ja siksi Hjärnberikad ja KAKA ovat päivänvalon saannin maksimoimiseksi käyttäneet suuria ikkunoita, joiden syvennykset toimivat myös istumapaikkoina. Myös keinovalaistusta vaihdellaan tilaa luovilla pystysuorilla valoilla. Luokkahuoneessa on myös viherkasveja.
Entä tekniikka?
– Hienoa uudessa tekniikassa on, ettei tarvitse rajoittua yhteen ainoaan kirjoitustauluun, vaan voi olla joustava. Me käytämme paljon seinälle heijastamista ja virtuaalitodellisuutta pienemmissä oppilasrymissä – digitalisoinnin ansiosta liikkua voi mielensä mukaan, Linda Bellvik toteaa.
TULEVAISUUDEN LUOKKAHUONE
Tämä on vasta lähtölaukaus muutoksille, joita oppimisympäristömme tulee läpikäymään, Linda Bellvik arvioi.
– Juuri nyt alalla tehdään paljon tutkimusta, muun muassa erilaisissa koeympäristöissä, joissa tutkitaan fyysisen, sosiaalisen ja pedagogisen ympäristön välisiä kytkentöjä ottaen huomioon uuden viestintäteknologian ja joustavat tilaratkaisut. Näissä koeympäristöissä tehtävä havaintoihin perustuva tutkimus tulee antamaan meille tietoa siitä, miten tulevaisuuden luokkahuone tulee suunnitella ja miten voimme samalla tarjota oppilaille ja opettajille turvallisuutta.
Bodil Perneborn KAKA-toimistosta arvioi, että digitalisointi tulee vaikuttamaan luokkahuoneen suunnitteluun yhä enemmän.
– Jo nyt näemme perinteisen opettajanpöydän takaa tapahtuvan opettamisen vähenevän. Uskon myös, että lepo ja hiljentyminen tulevat entistä keskeisimmiksi. Oppilaan ei tarvitse mennä koulun terveydenhoitajan puheille saadakseen levätä ja tunteakseen, että hänen voinnistaan huolehditaan. Se mahdollisuus löytyy tulevaisuuden luokkahuoneesta!
1.
Aivoja ei ole luotu istumiseen. 20 minuutin istumisen jälkeen keskittyminen herpaantuu. Siksi luokkahuoneessa pitää olla sisäänrakennettuja liikkumismahdollisuuksia aktiivisen istumisen, korotettavien ja laskettavien pöytien ja helposti siirrettävien kalusteiden muodossa.
2.
Turvatut aivot ovat terävät aivot. Luokkahuoneen pitää tarjota sekä fyysistä että sosiaalista turvallisuutta. Luokkahuone voi vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun se on oikein kalustettu ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten tilojen luomiseen.
3.
Hiljentyminen lisää aivojen hyvinvointia. Siksi luokkahuoneen pitää tarjota oppilaille mahdollisuus vetäytyä syrjään lepäämään ja hiljentymään, yksin tai yhdessä. Se helpottaa oppimista ja lisää hyvinvointia.
4.
Turvallisen ympäristön ei tarvitse olla ennustettava. Joustavilla kalusteilla, jotka on helppo järjestää uudelleen, luodaan odottava tunne ennen seuraavaa oppimishetkeä. Mitähän nyt tapahtuu?
5.
Värien ja tekstuurien vaihtelu stimuloi aivoja ja luo osaltaan turvallista ja kodikasta ympäristöä, jossa oppilaat viihtyvät ja johon he haluavat palata.
Haluatko tietää lisää siitä, miten voimme auttaa kouluasi luomaan aktiivisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppilaita ja opettajia?
Ota yhteyttä
kaurapelto
ranta
puolukkakangas
Luokkahuonetta varten KAKA Arkitekter -toimisto on luonut kolme erilaista, luonnon innoittamaa värikonseptia – paikkaan, jossa aivot voivat aina hyvin. ”Havrefältet” (kaurapelto) vihreillä ja keltaisilla sävyillä, ”Strandkanten” (ranta) sinisillä, hiekanvärisillä ja vaaleanpunaisilla sävyillä sekä ”Lingonsnåret” (puolukkakangas), joka herättää mielessä puolukkamaidon tuoksun.
)
)
)
)
)
)
)
