Referenssi: Linné-yliopisto

Uudessa Linné-yliopistossa painopiste kestävässä kiertotaloudessa

Kalmarin uudessa Linné-yliopistossa kestävyyskysymykset ovat asteikossa korkealla. Vuonna 2020 toteutetun ympäristövastuuhankkeen osatavoitteena oli kierrättää olemassa olleita kalusteita uusiin tarkoituksiin kiertotalouden hengessä. ”Tämä vaatii enemmän työtä ja suunnittelua, mutta yhteistyömme Kinnarpsin kanssa on toiminut erinomaisesti”, sanoo Maria Ekstrand, Linné-yliopiston tila- ja kunnossapito-osaston rakennusinsinööri.

Kaupunkiin integroituva yliopisto on myös uusi houkutteleva kohtaamispaikka ja noin 8 000 päiväopiskelijan ja 830 työntekijän tukikohta. Rakennuksen sijoittaminen Kalmarin ydinalueelle tehtiin, jotta voitiin helpottaa aiemmin ympäri kaupunkia levittäytyneiden opiskelijoiden ja opettajien työtä ja edistää tapaamisia opiskelijoiden, tutkijoiden, elinkeinoelämän ja viranomaistahojen kanssa. Yliopistoalueella on myös tapaamistiloja, kuten kahviloita, liikkeitä ja ravintoloita, jotka ovat helposti saavutettavissa ja toivottavat tervetulleiksi niin Kalmarin asukkaat kuin vierailijat.

Saavutettavat oppimisympäristöt ovat hyvät kaikille

Oppimisympäristöt on tarkoin suunniteltu eri yksilöille sopiviksi, ja sisustusratkaisut rohkaisevat ja tukevat vaihtelevia tehtäviä - yhteistyöstä yksin tapahtuvaan keskittyneeseen työhön. Monipuoliset työskentelytavat, esimerkiksi digitaaliset kokoukset ja etäopetus matkoista aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi, edellytti myös sitä tukevia ratkaisuja ja soveltuvaa tekniikkaa. Kestävät materiaalivalinnat, energiatehokkaat ratkaisut ja kalusteiden uudelleenkäyttö olivat suunnittelussa selvyyksiä. Oli myös tärkeää, että olemassa olevat kalusteet, jotka eivät sopineet uudelleenkäyttöön, käsitellään kestävällä tavalla.

Kiertotalous

Suunnitteluvaiheessa inventoitiin nykyiset kalusteet ja lajiteltiin sellaisiin joita voisi käyttää uusissa tiloissa, ja niihin joita jokin toinen toimija voisi uudelleenkäyttää, sekä käytöstä poistettaviin, jotka oli toimitettava kierrätettäväksi kestävällä tavalla. Maria Ekstrand kertoo, että tavoite käyttää uudelleen mahdollisimman suuri osa nykyisistä kalusteista merkitsi sekä haasteita että mahdollisuuksia. 

On aina tärkeää, että on selkeä visio siitä, miten oppimisympäristöt toimivat ja tulee muotoilla, mutta uudelleenkäyttö edellyttää vielä tarkempaa suunnittelua yhtenäisen vaikutelman luomiseksi. Kinnarpsin laaja asiantuntemus sekä oppimisympäristöstrategian että kiertotalouden alueilla teki prosessista tehokkaan ja loi hyvän harmonian vanhojen ja uusien kalusteiden välille.

Uudelleenkäyttö ja kierrätys yhä tavallisempaa

Mitä sitten tapahtui Linné-yliopiston vanhoille kalusteille, jotka Kinnarps otti hoitoonsa? Dan Molander vastaa Kinnarpsilla kiertotaloudesta. Hän toteaa, että hankintaneuvottelut, joissa on mukana uudelleenkäyttöä koskevia vaatimuksia, ovat yhä yleisempiä ja laaja-alaisempia. ”Toivotamme tervetulleeksi kehityksen, jossa kalusteita uudelleenkäytetään kestävällä tavalla. Kyse on sekä innovatiivisesta että välttämättömästä sopeutumisesta, jolla saavutetaan parempi kestävyys kalustealalla. Saamme koko ajan enemmän kokemusta, teemme sitkeästi työtä kehittääksemme tehokkaita menetelmiä kiertotalouden toteuttamiseksi ja olemme päässeet jo hyvän matkaa eteenpäin tässä työssä”, hän sanoo.

Kalusteiden käyttöikä pitenee, kun ne on huollettu tai kunnostettu ja muokattu uusien käyttäjien toiveisiin. Kierrätetyistä tuotteista osa lajiteltiin uudelleen käytettäväksi varaosina muissa kierrätyskalusteissa. Muut osat purettiin ja lajiteltiin lähdemateriaaleittain. Materiaalit, kuten metalli, muovi ja tekstiili, lähetettiin kierrätettäväksi, kun taas puupohjaiset osat muunnettiin briketeiksi. Niitä käytetään lämmönlähteenä Kinnarpsin ympäristöystävällisessä lämpölaitoksessa, joka lämmittää sekä Kinnarpin tuotantoyksikköä että ympäristön kotitalouksia.