Hiljainen vallankumous
ON PUHUTTAVA ÄÄNISTÄ
Lisbeth Forsberg, Kinnarpsin akustiikka- ja ympäristömerkkivastaava on sitä mieltä, että ääniergonomia on jossain määrin unohduksiin jäänyt alue. Se koskee työympäristöjämme mutta myös koko yhteiskuntaa. Vaikka uuden rakennuksen arkkitehtuurin ja sisustuksen eteen nähdään paljon vaivaa, ei ole tavatonta, että kokemus häiriintyy loppuun asti ajattelemattoman ja häiritsevän äänimaailman vuoksi.
" Ääni on äärimmäisen monimutkainen ja hankala alue. Ensiksikin se käsittelee edistynyttä fysiikkaa. Toiseksi ääntä ei voi käsitellä tai nähdä, minkä vuoksi sen on helppo unohtaa. Useimmat eivät tarkemmin ajattele ympäröivää äänimaailmaa, mutta tiedämme että se vaikuttaa kuitenkin terveyteen, viihtymiseen ja suorituskykyyn".
Kinnarps oli varhain liikkeellä ääniergonomian suhteen, esimerkiksi mittaamalla ääntä, jotta sillä tavoin voitaisiin luoda parempia ääniympäristöjä. Kehitys pääsi vauhtiin 1990-luvulla ja viime vuosina on tietoisuus äänestä kaikesta huolimatta lisääntynyt valtavasti.
”Ääni on äärimmäisen monimutkainen ja hankala alue. Ensiksikin se käsittelee edistynyttä fysiikkaa. Toiseksi ääntä ei voi käsitellä tai nähdä, minkä vuoksi sen on helppo unohtaa."
Nykyään Kinnarpsin ergonomiatyö käsittelee enemmän hyvinvointia ja terveytettä kuin kalusteita. Se käsittää kaikki välineet, joita tarvitaan työpisteen yksilöllisiin mukauttamisvaihtoehtoihin eri lähtökohtien ja tarpeiden sekä erilaisten kehojen mukaan. Kinnarpsilla ergonomiassa on kyse ihmisestä.
Teknologia on parantanut tietämystä akustiikasta
"Ajattelen, että teknologian kehittyminen, siis joustavampi työskentely ja avoimet tilat, ovat tuoneet akustiikkakysymykset tapetille. Kinnarpsilla olemme työskennelleet alan yhteistyökumppaneiden kanssa kehittääksemme standardeja joilla voi mitata tuotteiden äänenvaimennuskykyä."
Forsberg korostaa, että on olemassa lakeja jotka säätelevät kuulolle haitallista melua, mutta kun melu on "vain" häiritsevää, ovat raja-arvot sekavat.
Kaikki ääni ei ole melua
"Tiedämme, että äänet vaikuttavat paljon kykyymme suoriutua tehtävistä, se voi aiheuttaa stressiä, päänsärkyä, keskittymiskyvyn puutetta, mutta myös fyysistä kipua niskassa ja hartiaseudussa. Samaan aikaan äänet ovat väistämättömiä työympäristöissämme. Voidaan myös pitää myönteisenä sitä, että työkaverit keskustelevat, nauravat tai soittavat musiikkia. Täydellinen hiljaisuuskaan ei siis ole paras vaihtoehto. Kaikki äänet eivät ole melua. Ja joitakin ääniä haluamme, ja meidän täytyy, kuulla mahdollisimman selvästi. Se mitä pidämme häritsevänä on myös hyvin subjektiivista. Meillä kaikilla on oma herkkyytemme, joka voi myös vaihdella päivän mukaan. Jos olemme väsyneitä, stressaantuneita, tai jos meillä on keskittymistä vaativia tehtäviä, voi työkaverin naurikin olla ärsyttävä," sanoo Forsberg
Miten siis voimme luoda hyvän ääniympäristön?
Koska ääniherkkyys on hyvin erilaista ihmisten välillä, päivästä ja tehtävästä riippuen, joustava työympäristö, jossa on useita äänimaisemia, on paras.
Hyvä konsti aloitta äänisuunnittelu, on käyttää asiantuntijan apua
Kartoittaa yhteydet työprosessien ja tilojen välillä
Tehdä suunnitelma siitä, miten tarpeettomat häiriöt voidaan välttää ja millaisia äänenvaimentimia tarvitaan
Miettiä tuotteita, kuten sermit ja pöytäseinäkkeet, seinämät ja seinäkiskojärjestelmät
Katsoa kokonaisuutta, jotta löydetään hyvä tasapaino käyttämällä luonnollisia vaimentavia elementtejä kuten verhoja, mattoja ja kalusteita
"Neuvoni on, että aina kannattaa aloittaa peruskalustuksesta, jota voi sitten muokata tilojen käytön mukaan. Ainoastaan silloin voi tietää mille tilassa kuullostaa. Sermien ja seinäkkeiden etu, sen lisäksi, että ne vaimentavat ääntä, on että niillä voi myös luoda joustavia ja uusiin tarpeisiin mukautuvia tiloja."
Rajataan melun aiheuttajat
Erityisen tarkka täytyy olla melun aiheuttajien suhteen ja rajata ne alueet joilla hurinaa ja surinaa syntyy. Samoin on mietittävä hissien, rappukäytävien, kahvitilojen ja vastaanottojen äänimaailmaa. Seinäkkeet eri työtilojen välillä vaimentavat ääniä toimistoissa, säilyttäen silti keskustelut ja yhteisöllisyyden. Erilliset huoneet kokouksia varten parantavat myös äänimaisemaa.
"Joihinkin asioihin voi vaikuttaa myös omalla käytöksellään. Pitkät puhelut on hyvä siirtyä puhumaan sivummalle. On myös hyvä kiinnittää huomiota äänenkäyttöön. Esimerkiksi puhelimessa puhutaan usein tarpeettoman kovalla äänellä. Matalaääninen keskustelu häiritsee tietenkin vähemmän kuin kovaääninen", sanoo Lisbeth Forsberg.
Kaikki alkaa tietoisuudesta
Paljon voidaan tehdä ääniympäristölle jos vain otamme sen huomioon ja tulemme tietoiseksi sen vaikutuksista. Parasta on, jos arkkitehti tuntee äänisuunnittelun ja osaa ottaa huomioon tilan akustiikan ja ääniympäristön jo rakennusta luodessaan.
"Olen törmännyt moniin tiloihin joissa akustiikka on täysin unohdettu rakennusvaiheessa, silloin muutoksia on todella hankalaa toteuttaa jälkikäteen. Tästä syystä on erittäin tärkeää lisätä tietoisuutta siitä kuinka ääniympäristömme vaikuttaa meihin", sanoo Forsberg, lisäten:
"Voin havaita monia myönteisiä merkkejä siitä, että asiat ovat kehittymässä oikeaan suuntaan. Hiljainen vallankumous on käynnistymässä."
