Kun tutkimus kohtaa hoivan

Me vanhenemme jatkuvasti. Vanhusten hoivaympäristöjen tarve ei vähene. Mutta miten ne suunnitellaan, jotta ne soisivat meille kunnollisen elämän, jonka ansaitsemme elämämme syksyssä? Göteborgin yliopiston professori ja Chalmersin hoiva arkkitehtuurin vieraileva professori Helle Wijk on tutkinut aihetta pitkään. Viimeisten 25 vuoden aikana on tapahtunut paljon tutkimustyötä, hän sanoo. "Nykyään hoiva- ja arkkitehtuuriasiantuntijat tekevät yhteistutkimusta niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin. Se kertoo paljon kehityksestä. Lisäksi rahoittajat panostavat enemmän tämäntyyppisiin tutkimuskysymyksiin, ja kuntien tietoisuus hoivaympäristöjen tutkimisesta on lisääntynyt."

Helle Wijkin mukaan ihmiskeskeinen ja kodinomainen hoivaympäristö luo parhaat edellytykset viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessaan hän osoitti, miten värejä voidaan käyttää ikääntyneiden hoitoympäristöjen parantamiseen. "Ikääntyessämme näkökykymme ja kontrastien havaitsemiskykymme heikkenevät. Värikoodeja ja kontrasteja voidaan käyttää tunnistuksen herättämiseen, käyttöön houkuttelemiseen ja tilan tunnun selkeyttämiseen. Valaistus on toinen tekijä. Oikea valaistus voi auttaa vanhempaa ihmistä näkemään mitä lautasella on tai lukemaan päivän lehteä."

Iäkkäillä voi myös olla vaikeuksia kävellä pitempiä matkoja ja tunnistaa reittejä, erityisesti yöllä. Siksi hoivakotien on oltava pienimittakaavaisia, eikä niissä saa olla liian pitkiä etäisyyksiä. "Makuuhuoneen ja kylpyhuoneen välinen etäisyys on tärkeä, sillä siellä tapahtuu paljon kaatumisia. Hyvässä fyysisessä hoivaympäristössä ei tarvitse vaeltaa pimeässä horjuvilla jaloilla kylpyhuonetta etsien."

Hyvin suunniteltu hoivaympäristö merkitsee myös valinnanvapautta käyttäjille, Helle Wijk korostaa. Se voi olla tila omille kalusteille, mutta myös mahdollisuus yksityisyyteen sekä sosiaaliseen yhdessäoloon. "Iäkkäät ihmiset ovat yksilöitä, joilla on erilaiset tarpeet, aivan kuten sinulla ja minulla. Joskus voi tuntua siltä, että haluaa syödä muiden kanssa, joskus ei. Yksittäisiä nojatuoleja voidaan sijoittaa niille, jotka haluavat lukea kaikessa rauhassa, ja sohvia esimerkiksi niille, jotka haluavat kokoontua yhteen."

Kuinka hyvin hoivakotimme on suunniteltu?

"Se on hyvin vaihtelevaa. Monet niistä rakennettiin seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluvulla, kuten pienet sairaalat, joissa on pitkät käytävät ja huoneet. On myös hyviä esimerkkejä, jotka on rakennettu myöhemmin ja joissa on panostettu kodikkuuteen sekä sisällä että ulkona."

Mitä voidaan sanoa vanhusten ulkotiloista?

"Aivan liian usein hoivakodeissa ei ole lainkaan ulkotiloja, ja jos niitä on, ne ovat vaikeapääsyisiä tai niillä ei ole suojaa auringolta ja tuulelta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus hyviin ulkotiloihin iästä riippumatta."

Mitä voisimme tehdä paremmin tulevaisuutta ajatellen?

"Olisi hyvä aloittaa antamalla ikääntyneiden mielipiteiden saada lisää tilaa. Tutkimuksen saralla on sovellettu jo pitkään osallistavaa suunnittelua, joka perustuu käyttäjän toiveisiin. Tämä pitäisi tehdä myös hoivassa ja huolenpidossa hyvinvointialueilla. Yleisesti ottaen tutkimustulosten soveltaminen kestää aivan liian kauan."

Mistä tämä johtuu?

"Oppilaitoksen, terveydenhuollon ja hoiva-alan välinen vuoropuhelu on ollut liian vähäistä. Nyt meidän on varmistettava, että kaikesta tekemästämme tutkimuksesta tehdään myös työpaja – yhdessä yhteiskunnan, elinkeinoelämän, poliitikkojen ja median kanssa."