Laita työntekijät liikkeelle

Mitä enemmän työtilassa pääsee liikkumaan, sitä vähemmän työntekijöillä on kremppoja, kuten niska- ja hartiaseudun vaivoja. Liian istumisen huonot puolet ovat tunnettuja: niska- ja hartiaseutua kolottaa, alaselkä kuormittuu, lihakset heikkenevät ja luusto haurastuu. Seisomaan nousevan lihakset puolestaan aktivoituvat, nivelet notkistuvat, verenkierto vilkastuu ja vireystila nousee.

Hyvässä monitilatoimistossa istumisen huonot puolet torpataan

“Liikkumisen ja ergonomian kannalta vyöhykkeisiin jaettu työtila on hyväksi, jos se kannustaa ihmisiä nousemaan ylös ja vaihtamaan paikkaa päivän aikana. Hyvää monitilatoimistossa on usein myös tiedonkulku ja vuorovaikutus. Tilan suunnittelussa keskeisintä on ottaa työn vaatimukset huomioon”, Työterveyslaitoksella työhyvinvoinnin näkökulmasta työtiloja tutkiva Pia Sirola sanoo.

Kuva 2 Pia Sirola.jpg

Työterveyslaitoksen työympäristökehittämisen asiantuntija Pia Sirola

Monitilatoimiston haasteet, kuten keskittymisvaikeudet ja työrauhan puute ovat Sirolan mukaan yleisiä. Niinpä keskittymistä vaativalle työlle pyhitetty alue ei esimerkiksi saisi olla liian lähellä vilkasta käytävää tai tilaa, jossa nauru raikaa tai puhutaan puhelimeen. Kaikentyyppiselle työlle ja vapaalle olemiselle on oltava omat tilansa.

Myös kalusteissa on otettava erilaiset käyttäjät huomioon. Niitä on pystyttävä säätämään helposti pienelle ja suurelle sopivaksi.

“Erilaiset kävelymatot ja tasapainolaudat ovat hieno lisä työtilan valikoimiin. Parhaimmillaan ne lisäävät ihmisten liikkumista, mutta hyvällä perustyötuolilla pärjätään jo pitkälle.”

Kuva 3 työtuoli Capella.jpg

Työtuolin tasapainotetut mikroliikkeet edistävät aktiivista istumista

Tutkimus puuttuu, mutta näkemyksiä on

Monitilatoimistoa on tutkittu vasta vähän. Tutkimusten tulokset ovat liikkumisen vaikutusten suhteen yhteneväiset: liike ja mahdollisuus vaihteluun ovat hyvästä.

Eräässä tutkimuksessa tutkittiin sähköisesti säädettävän työpöydän vaikutuksia itsearvioituun tuottavuuteen. Seisomapöydän käyttäminen paransi tehokkuutta ja jopa sitoutuneisuutta työhön.

”Parempi tuottavuus oli myös yhteydessä työpisteen vaihtamiseen. Eräässä toisessa tutkimuksessa sopivin väliajoin pidetyt tauot ja paikan vaihtaminen paransivat vireystilaa ja tarkkaavaisuutta. Tosin, jos vapaan työpisteen löytämisessä menee aikaa, tuottavuus ja hyvinvointi eivät kohentuneet.”

Sirola korostaa, ettei ole yhtä oikeaa ratkaisua, minkälainen monitilatoimisto tai toimisto olisi paras.

“Ylipäätään ergonomian huomioiminen ja liikkumiseen kannustaminen ovat hyväksi. Tähän vaikuttaa myös valaistus. Jos työskentely ei onnistu pinnistelemättä, se vaikuttaa tiedostomattomastikin työasentoon.”

Liikkumisen varsinaiset hyödyt tulevat esiin mutkan kautta. Mitä enemmän työtilassa pääsee liikkumaan tai vaihtamaan asentoa, sitä vähemmän esiintyy esimerkiksi niska- ja hartiaseudun vaivoja. Silloin myös sairauspoissaoloja on vähemmän. Tämä on merkityksellistä ja näkyy myös viivan alla, sillä esimerkiksi sairauseläkkeet tulevat yritykselle kalliiksi.

Kuva 4 Boullee pallot.jpg
Monitilatoimistossa voi vaihdella asentoa ja liikkua myös työtä tehdessä

Esimiehet roolimalleiksi työpaikoilla

Elämme murrosvaihetta työelämässä. Työpaikoilla työskentelee samanaikaisesti eri sukupolvia, joiden kokemukset hyvästä työympäristöstä poikkeavat toisistaan huomattavasti. Osa etenkin vanhemmista ikäluokista on kenties tottunut omiin työhuoneisiin tai jakamaan huoneen muutaman ihmisen kesken. Toiset ovat työskennelleet aina avotilassa.

Etenkin milleniaaleilla, eli 1980-luvun alun jälkeen syntyneillä, on ehkä kokemusta pelkästään monitilatoimistosta.

“Heille monitilatoimisto on tuttu ympäristö jo koulumaailmasta, eivätkä he ehkä kyseenalaista monitilaa työpaikallakaan. He haluavat työskennellä luovasti ajatuksia vaihtaen ja moderni työtila on yritykselle jopa käyntikortti. Tosin toisille työnteko hälyisässä tilassa ei onnistu”, Sirola sanoo.

Nuoremmat sukupolvet mieltävät, että työpaikalla on oltava viihtyisää ja yhteisöllistä. Miten eri ikäpolvien odotukset pitäisi ottaa huomioon, kun mietitään ergonomisesti tervettä ja hyvää työympäristöä?

“Yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ohella tämä vaatii kulttuurinmuutosta, jossa esimiehillä on tärkeä rooli. Osassa työyhteisöjä on nimittäin edelleen vallalla ajatus, että taukoja pitävä tai työskentelypaikkaa taajaan vaihtava ei ole tuottava. Esimiehet voivat omalla esimerkillään osoittaa, että seisomaan nouseminen ja liikkuminen työtilassa ei ole merkki tehottomuudesta. Se on hyväksyttävää ja suorastaan toivottavaa”, Pia Sirola sanoo.



Liikkumista voidaan edistää monenlaisilla tuotteilla:

1. Työtuoli monipuolisilla säädöillä on työtilan perusvaruste. Uusimmat mallit ohjaavat kehoa aktiiviseen  mikroliikkeeseen.

2. Tasapainolautoja ja -alustoja käytetään erityisesti työpöydän ääressä seistessä; jalkojen pienet lihakset ja alaselkä pääsevät töihin ja tasapaino harjaantuu huomaamatta.

3. Tuki- ja satulatuolit sekä palloistuimet tuovat vaihtelua työasentoon ja vähentävät kehon yksipuolista kuormitusta.

4. Kävelymatolla 1,5 kilometriä tunnissa on sopiva vauhti. Samalla voi hoitaa puheluita, sähköposteja tai pitää vaikka kävelypalaverin, jos on käytössä useita kävelymattoja.

5. Työpistepyörä on kuin hiljainen kuntopyörä, jota polkiessa työt hoituvat muita häiritsemättä. Puhelimeen ladattavalla appsilla voi seurata vauhtia, poljettua matkaa ja kalorinkulutusta. Kevyesti siirreltävä pyörä on helppo tuoda työpisteen ääreen.