Lisää hyvinvointia - sisusta luonnon avulla
Monille on selvää, että kävely puistossa, laiturilla istuminen, metsäretki tai kodin sisustaminen kasveilla tekee meidät onnellisiksi. Mitkä todisteet tukevat sitä, mitä uskomme luonnon vaikutuksesta ihmisiin? Kirja Biophilic Design (Stephen R. Kellert, Judith H. Heerwagen, Martin L. Mador) on esimerkki tutkimuksista, jotka tukevat tieteellisesti oletuksia siitä, että kontakti luontoon on elintärkeä ihmisten toiminnalle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Tutkimukset osoittavat muun muassa:
1.
Luontokontakti on yhdistetty parempaan kognitiiviseen toimintaan keskittymistä ja muistia vaativissa tehtävissä.
2.
Yhteys luontoon tehostaa parantumista ja toipumista sairauksista ja suurista leikkauksista esimerkiksi luonnonvalon ja kasvillisuuden sekä luonnon symbolisten elementtien (esim. kuvien) avulla.
3.
Luonnonvaloa, luonnollista ilmanvaihtoa ja luontoon liittyviä elementtejä sisältävät toimistoympäristöt parantavat työsuoritusta, vähentävät stressiä ja lisäävät motivaatiota.
4.
Ihmisaivot reagoivat toiminnallisesti luonnon aistimuksiin ja elementteihin.
5.
Luonnon läheisyydessä asuvat raportoivat vähemmän terveys- ja sosiaalisia ongelmia riippumatta maaseudusta tai kaupungista, koulutustasosta ja tuloista. Jopa rajallinen määrä kasvillisuutta, kuten ruoho ja muutama puu, osoittaa myönteisiä vaikutuksia.
Biofiilinen suunnittelu
Biofiilinen suunnittelu merkitsee rakkautta luontoon. Se selittää ihmisen vetoa luontoon ja halua olla luonnossa ja sen ympäröimänä. Käsitteen loi saksalais-amerikkalainen sosiaalipsykologi Erich Fromm vuonna 1964 ilmestyneessä kirjassaan, The Heart of Man, mutta sen popularisoi amerikkalainen biologi Edward O. Wilson, joka muotoili termin kirjassa Biophilia vuodelta 1984. Wilsonin tutkimukset ovat vaikuttaneet huomattavasti muotoiluun luonnollisten elementtien avulla. Biophilia-kirjan kirjoittamisen jälkeen Wilson teki yhteistyötä professori Stephen R. Kellertin, toisen biofiilisen muotoilun ikonin, kanssa The Biophilia Hypothesis -elokuvassa vuonna 1993.
Biofiilinen suunnittelu koostuu pääasiassa kahdesta osasta;
• Ensimmäinen osa koostuu muodoista rakennetussa ympäristössä, jotka suoranaisesti (esim. kasvit, päivänvalo ja vesi), epäsuorasti tai symbolisesti (esim. muodot, kuviot, värit, kuvat ja videot) kuvastavat luontoa.
• Toinen osa koskee ympäristön ja paikan hahmottamista. Biofiilisessa muotoilussa on kyse muustakin kuin meitä ympäröivistä asioista, koko ympäristöstä, saamistamme kokemuksista ja näkemyksistä.
"Tieto luonnon vaikutuksesta ihmisiin on olennainen osa uusien tuotteiden kehittämistä. Grow on tästä selkeä esimerkki. Monikäyttöinen kukkalaatikko, jonka avulla on helppo sisustaa kasveilla toimistossa, koulussa tai hoito- ja hoivaympäristössä. Kasvit vaikuttavat myös ympäristön akustiikkaan, sillä kasvien lehdet hajottavat ja heijastavat ääniaaltoja eri suuntiin. Se luo miellyttävän ääniympäristön."
Stressin vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääminen luonnon avulla
Tutkimusten mukaan luonnon elementit sisätiloissa edistävät hyvinvointia, viihtyvyyttä, luovuutta ja tuottavuutta, vähentävät stressiä ja parantavat palautumista. Human Spaces – The Global Impact of Biophilic Design in the Workplace -raportti osoittaa esimerkiksi, että ihmisten tuottavuus voi kasvaa 6 % luonnon elementeillä, kuten sisätilan auringonvalolla ja kasvillisuudella. Saman tutkimuksen mukaan sekä luovuus että koettu hyvinvointi lisääntyvät 15 %.
Toinen tutkimus osoittaa, että päivänvalolla ja näköalalla on valtava vaikutus kognitiiviseen kehitykseen ja koulutustuloksiin. Barcelonan 2 593 peruskoululaisen keskuudessa kävi ilmi, että vihreämmässä koulussa lasten kognitiivinen kehitys oli vuoden aikana huomattavasti parempaa. Tutkimus osoitti, että työmuisti parani ja huomion herpaantuminen on vähäisempää. Karoliinisessa instituutissa tehty tutkimus tukee sitä, että luonnosta löytyvissä ympäristöissä oleskelu vähentää negatiivisia tunteita ja stressiä sekä lisää positiivisia tunteita, henkistä palautumista ja suorituskykyä. Tutkimus osoittaa myös, että suoriutuminen tarkkaavaisuus- ja muistitesteissä on parempaa. Ihmiset, jotka asuvat viheralueilla, ovat terveempiä kuin ne, jotka asuvat alueilla, joilla on vähemmän vehreyttä. He ovat vähemmän stressaantuneita, elävät pidempään ja heillä on pienempi sydän- ja verisuonitautien, korkean verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja mielenterveysongelmien riski.
Chalmersin tutkimus, Roger S. Ulrich, Ph.D., jo vuodelta 1984 (View through a window may influence recovery from surgery) osoitti, että 23 leikkaussalipotilasta, joilla oli ikkunoita ja näköala puihin ja pensaisiin, pystyivät palaamaan kotiin nopeammin leikkauksen jälkeen, tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä ja suhtautuivat positiivisemmin (hoitajan näkemyksen mukaan) kuin 23 muuta samanlaisissa huoneissa olevaa potilasta, joilla oli näkymä tiilimuurin yli.
Esimerkkejä biofiilisistä muotoiluelementeistä:
Väri
Luonnon oman väriskaalan lähellä olevilla väreillä, kuten vihreillä ja maanläheisillä sävyillä, on erityinen vaikutus ihmisten kykyyn palautua. Hillityt, sävy sävyyn sointuvat värit luovat harmonisen vaikutelman ja edistävät hyvinvointia.
Auringonvalo
Pääsy päivänvaloon keinovalon sijaan. Päivänvalo edistää elinvoimaa, terveyttä ja positiivisia tunteita sekä parantaa unenlaatua. Ihannetapauksessa ei pitäisi koskaan olla yli kolmen metrin päässä ikkunasta.
Näkymät ulos
Ihmisillä on erityinen mieltymys näkymiin, varsinkin jos ne sisältävät luonnon elementtejä ja vehreyttä.
Luonnollisia muotoja ja kuvioita
Luontoon liittyvät muodot ja kuviot, kuten puut, lehdet, simpukat, spiraalit, putkimuodot, soikiot, kupolit ja holvit, vaikuttavat myönteisesti ihmisiin. Orgaaniset muodot, jotka vastustavat suoria linjoja ja suoria kulmia, ovat esimerkkejä tyypillisistä biofiilisistä muotoiluelementeistä.
Aistimusten vaihtelut
Ihmisen selviytyminen on aina vaatinut kaikkien aistien hallintaa, kuten reagointia valoon, ääneen, kosketukseen ja hajuun. Sisäympäristön aisteihin kohdistuva vaihtelu edistää hyvinvointia. Kyse voi olla esimerkiksi pintakuvioiduista kosketelavista kankaista tai aidosti lämpimistä materiaaleista, kuten puu tai viilu.
Kasvit
Kasvit ovat perustavanlaatuisia ihmisen olemassaololle ruoan, kuitujen, rehun ja muiden ravitsemukseen ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien lähteenä. Kasvien lisääminen rakennettuun ympäristöön edistää viihtyvyyttä, tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä.
"Luonnon ottaminen mukaan sisustukseen riippuu myös siitä, mitä materiaaleja käytetään. Viilu on esimerkiksi luonnollinen ja kosketusystävällinen materiaali, joka tuntuu lämpimältä ja pehmeältä kosketettaessa. Meistä on mukavaa koskettaa sitä ja se saa meidät voimaan hyvin."
Viisi tapaa sisustaa työpaikkaa kasveilla!
Viherkasvien tuonti työpaikalle on muutakin kuin kasvien laittamista ikkunoille. Tila on arvokas resurssi, jota on hyödynnettävä tehokkaasti, ja tämä edellyttää älykkäitä ratkaisuja, jotta sisustuksesta saadaan kestävää myös taloudellisesta näkökulmasta. Sisustukset, joissa kasvillisuus ja luonnonelementit on integroitu muihin elementteihin, kuten seiniin, väliseiniin ja säilytystiloihin, ovat esimerkkejä biofiilisen muotoilun käytöstä nykyaikaisissa työympäristöissä.
• Ajattele muutakin kuin ruukkukasveja ikkunassa tai hyllyllä. Kasveja voidaan käyttää suurempina tilanjakajina, kattoon ripustettuina tai kasviseininä.
• Käytä kasvien säilytystä jakamaan avointa tilaa, merkitsemään vyöhykkeitä tai luomaan viihtyisiä tiloja huoneen sisällä.
• Luo vihreitä keitaita tai atriumeja rentoutumiseen tai luovaan yhteistyöhön ryhmittelemällä erikorkuisia kasveja jäljittelemään luonnonmaisemaa.
• Sijoita kasveja paikkaan, jossa tarvitaan parempaa akustiikkaa. Lehdet hajottavat ääniaaltoja ja heijastavat niitä eri suuntiin, mikä vähentää melua.
• Älä unohda kokoustiloja! Kokoustilojen kasvit edistävät hyvää akustiikkaa ja tekevät huoneesta viihtyisämmän ja kutsuvamman.
Luo terveellinen työympäristö
Työpaikan suunnittelu ja sisustus on pohjimmiltaan ihmisten kanssa työskentelyä. Monilla tavoin toimimme samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten metsästyksen ja maatalouden parissa eläessämme, jolloin vietimme paljon suuremman osan elämästämme ulkona luonnon elementtien parissa. Nykyään useimmat meistä viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa ilman yhteyttä luonnollisiin elementteihin – mihin emme oikeastaan ole tottuneet. Biologisen perintömme ansiosta voimme paremmin ja suoriudumme paremmin siellä, missä luonto on muuttanut sisälle.
Anna Kinnarpsin auttaa sinua terveellisen työympäristön luomisessa!
Lähteet
D. Browning, William and O. Ryan, Catherine. 2020. Nature Inside: A Biophilic Design Guide. London: RIBA Publishing.
Heerwagen, Judith; Madror, Martin and R. Kellert, Stephen. 2013. Biophilic Design: The Theory, Science and Practice of Bringing Buildings to Life. Hoboken: Wiley.
Human Spaces. 2015. The Global Impact of Biophilic Design in the Workplace. Link
Karolinska Institutet. 2022. De ser nyttan med naturen. Link
Proceedings of the National Academy of Sciences. 2015. Green spaces and cognitive development in primary schoolchildren. Link
H. Matsuoka, Rodney. 2010. Student performance and high school landscapes: Examining the links. Landscape and Urban Planning 97(4): 273-282. Link
S. Ulrich, Roger. 1984. View Through a Window May Influence Recovery from Surgery. Science 224(4647): 420-421. Link
