Miten äänet vaikuttavat meihin työpaikalla?
Mitä ääni on?
Ääni on ilmassa kulkevaa värähtelyä, jota kuvataan yleensä aaltoina. Kovat pinnat, kuten tasaiset seinät, lattia, katto ja lasiosat, saavat ääniaallot kimpoamaan niistä ja luomaan epämiellyttäviä kaikuja tiloissa. Tilojen akustiikkaratkaisujen yhteydessä mitataankin usein jälkikaiunta-aika eli aika, joka ääneltä kuluu pienentyä 60 desibeliä alkuperäisestä tasostaan. Jotta johonkin tilaan voitaisiin luoda miellyttävä ääniympäristö, on toisinaan hyvä auttaa kovia pintoja absorboimaan tai vaimentamaan ääniaaltoja jälkikaiunta-ajan lyhentämiseksi.
Mistä tietää äänitason olevan liian korkea?
Useimmat tietävät, että äänenvoimakkuutta mitataan desibeleinä, mutta milloin toimiston äänitaso on liian korkea? Kyseessä on jossakin määrin subjektiivinen asia; toiset ovat herkempiä äänitasojen suhteen kuin toiset. On kuitenkin olemassa runsaasti tutkimustietoa ja ohjeistusta, joihin on hyvä perehtyä. Esimerkiksi sydänkohtausriski kasvaa 65 desibelissä, mikä on tavallinen äänitaso toimistoissa. Jo 55 desibelissä 40 % toimistotyöntekijöistä kokee keskittymiskykynsä heikentyneen.
15 dB
Kahisevat lehdet
30-35 dB
Kirjasto
Mitä tapahtuu?
WHO:n suosittelema äänitaso sairaala- ja luokkahuoneissa
50-55 db
Rauhallinen toimisto
Mitä tapahtuu?
40 % toimistotyöntekijöistä kokee keskittymiskykynsä heikentyneen
Vaikutus terveyteen
Kohonnut verenpaine, univaikeuksia sekä kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski
65 dB
Meluisa toimisto
Mitä tapahtuu?
Keskimääräinen äänitaso luokkahuoneissa ja toimistoissa
Vaikutus terveyteen
Sydänkohtausriski kasvaa
70-85 dB
Tieliikenne
Mitä tapahtuu?
Monissa maissa on lakisääteinen kuulosuojainten käyttöpakko pitkäaikaisessa altistuksessa melulle
Vaikutus terveyteen
Pysyvä kuulonalenema ja kohonneet kolesteroliarvot
Ääniympäristö ja tuottavuus
Meluisat työpaikat voivat helposti aiheuttaa ärtymystä ja keskittymisvaikeuksia. Eräässä tutkimuksessa ilmeni esimerkiksi, että suoriutumiskyky heikkenee, jos ympärillämme käydään selkeitä ja ymmärrettäviä keskusteluja, joiden aihe ei kosketa omaa työtehtäväämme. Testauksen ja vertailun kohteena oli kolme erilaista ympäristöä:
- yksittäinen toimisto, jonka ovi on suljettu
- avoin toimistoympäristö, jossa on sopivia akustisia ratkaisuja
- avoin toimistoympäristö, jossa ei ole akustisia ratkaisuja.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suoriutumiskyky oli sopivilla akustisilla ratkaisuilla täydennetyssä avoimessa toimistoympäristössä yhtä hyvä kuin toimistossa, jonka ovi on suljettu. Suoriutuminen heikkeni kuitenkin avoimessa toimistoympäristössä, josta puuttuivat tarkkaan harkitut akustiset ratkaisut. Yksittäiselle työntekijälle voidaan siis luoda paremmat työskentelyolosuhteet vähentämällä hänen ympärillään käytävien keskustelujen ymmärrettävyyttä. Ääntä vaimentavilla elementeillä ja seinäkkeillä voidaan luoda vyöhykkeitä keskittymistä vaativaa työskentelyä varten, jolloin ympärillä käytävät keskustelut ja muut äänet eivät häiritse meitä edes avoimessa tilassa työskennellessä.
Miten ääni vaikuttaa terveyteemme?
Toimiston korkea äänitaso tai melu ei vaikuta ainoastaan keskittymis- ja suoriutumiskykyymme, sillä tutkimusten mukaan myös stressi, jota meluisassa työympäristössä koetaan, voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin sekä korkeaan verenpaineeseen. Myös äänitason ja ergonomian välillä on havaittu yhteys. Eräässä Journal of Applied Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten toimistoympäristön matalan intensiteetin melu vaikuttaa työntekijöihin hiljaiseen ympäristöön verrattuna. Vaikka tuottavuudessa ei havaittu muutoksia, meluisassa ympäristössä työskentelevä testiryhmä vaihteli vähemmän työskentelyasentoaan. Työntekijät säätivät tuolejaan ja jalkatukiaan merkittävästi useammin hiljaisessa ympäristössä. Meluisassa tilassa työskentelevän testiryhmän ergonomia oli sitä vastoin huomattavasti huonompi. Pitkittyneen matalaintensiteettisen äänen seurauksena havaittiin myös kohonneita stressitasoja.
Näin luot toimistoon terveen ääniympäristön
Ota lähtökohdaksi organisaationne ja työskentelytapanne ja laadi toimisto, jonka erilaiset vyöhykkeet räätälöidään tietynlaisia työtehtäviä varten. Kaikilla on oltava mahdollisuus työskennellä rauhassa ilman, että kollegoiden keskustelut häiritsevät. Samalla on kuitenkin oltava myös paikkoja, joissa on hyvä keskustella ja tehdä yhteistyötä. Muista, että olemme erilaisia persoonia, joiden tarpeet vaihtelevat. Siksi muiden työntekijöiden kuunteleminen ja osallistaminen onkin tärkeä seikka sellaisen ääniympäristön luomisessa, jossa kaikki viihtyvät ja voivat hyvin. Yksi helppo ja tehokas keino on käyttää ääntä absorboivia ja vaimentavia seinäkkeitä. Esimerkiksi toisiinsa yhdistettävillä lattiaseinäkkeillä voidaan helposti luoda erillisiä tiloja avoimeen toimistoympäristöön. Tuloksena on joustava toimisto, jota voidaan helposti mukauttaa tarpeen ja tilanteen mukaan. Kiinteät seinäkkeet estävät tehokkaasti melua ja kohinaa, mikä luo paremman ääniympäristön koko toimistoon. Sitä paitsi persoonallisen ilmeen aikaansaaminen onnistuu hyllystöillä, lisävarusteilla ja värivalinnoilla. Tällä tavoin voit kohentaa ääniympäristön lisäksi myös itse työympäristöä.
Koska kestämme jokainen eri tavoin ääntä, nykypäivän toimistojen on pystyttävä täyttämään kaikkien tarpeet – kaikissa tilanteissa. Siksi juuri tehtävien mukainen toimisto on hyvä ratkaisu; joustava ja dynaaminen työpaikka, jossa kaikki tilat on optimoitu äänen suhteen tietynlaisille työtehtäville. Tässä onnistuvilla yrityksillä on parempi mahdollisuus lisätä toimiston tuottavuutta, hyvinvointia ja siten myös kannattavuutta. Ääniympäristön priorisoiminen on nähtävä fiksuna investointina, joka usein maksaa itsensä takaisin ajan oloon.
Kinnarps Next Office®
Tutkimusta, strategiaa ja neuvontaa ihannetoimistonne suunnitteluun
Next Office -konseptimme koostuu useista osista - luomme konkreettisilla työkaluilla, ryhmätyöllä ja analyyseilla perustan uudelle, erityisesti teille suunnitellulle työympäristölle. Tuloksena on ympäristö, joka tukee erilaisia työpäivän aikana suoritettavia tehtäviä, olipa kyseessä sitten ryhmätyöskentely tai keskittymistä vaativa yksintyöskentely.
Haapakangas, A., Haka, M., Keskinen, E.O., & Hongisto, V.O. (2008). Effect of speech intelligibility on task performance-an experimental laboratory study.
Evans, G.W., & Johnson, D.L. (2000). Stress and open-office noise. The Journal of applied psychology, 85 5, 779-83.
European Commission. (2006). Noise Increases the Risk of Heart Diseases. News Alert, issue 5.