Psykologin neuvot koulurakentajille

Erilaiset arkkitehtoniset puutteet

1900-luvun alun meluisilta käytäviltä 2 000-luvun avoimiin maisemiin. Ruotsin kouluissa on erilaisia arkkitehtonisia puutteita rakennusvuodesta riippuen. Miten voimme siis optimoida nämä ympäristöt turvallisuuden, työrauhan ja oppimisen kannalta? Psykologit Malin Valsö ja Frida Malmberg kirjoittavat siitä kirjassaan Fyysinen oppimisympäristö. (Physical learning environment).

KERRO LISÄÄ KIRJASTA!

“Kirja syntyi, kun työskentelimme koulupsykologeina ja kohtasimme koulusta toiseen meluisia ja sotkuisia ympäristöjä," Malin Valsö kertoo.

Samana vuonna kuin kirja julkaistiin, vuonna 2019, alettiin maassamme puhua koulupulasta ja motto ”tuhat koulua kymmenessä vuodessa” tarttui keskusteluun.

"Emme tienneet siitä kirjaa kirjoittaessamme. Sen jälkeen Ruotsin asuntovirasto on laatinut ohjeet ja fyysisestä oppimisympäristöstä on alettu puhua enemmän. Nykyään näen eron kouluissa, esimerkiksi siinä, että luokkahuoneissa on harvemmin häiritseviä lasiosioita," Malin Valsö sanoo.

mitkä ovat nykypäivän oppimisympäristöjen kriittisimmät asiat?

“Ongelmana on osittain se, että suurkaupunkien koulupihat kutistuvat, mutta ennen kaikkea se, että halutaan rakentaa suuria kouluyksiköitä. Liian suuri mittakaava heikentää suhteellisuutta ja vaikeuttaa tilantunnun luomista ulkoympäristöön."

mitä haasteita olemme perineet historiasta?

“1900-luvun alkupuoliskon kouluissa luokkahuoneet ovat liian pieniä nykyisille suurille luokille, niistä puuttuvat ryhmätilat ja käytävät ovat pelkkiä käytäviä. Äänitaso voi olla järkyttävä. 1950-luvulla rakennettiin vain vähän ryhmätiloja, kun taas 1970-luvun koulut ovat vaikeasti orientoitavia, ja kattokorkeus on niin matala, että happi loppuu.

Sitten on 2000-luvun koulujen avoimet ympäristöt, joiden lasiseinät antavat kyllä käsityksen kokonaisuudesta, mutta eivät rajaa  pois häiriötekijöitä eivätkä luo yhteenkuuluvuutta. Niillä on kytkentä digiyhteiskuntaan, jossa ei ole säilytystiloja, koska kaiken  tulisi olla saatavilla tietokoneesta. Jotakuinkin ”tässä tapaamme, kommunikoimme ja googlaamme”. Arkkitehtoniset ja  pedagogiset ihanteet ovat ohjanneet kehitystä."

miten meidän pitäisi uudistaa ajattelua?

“Innovatiivinen arkkitehtuuri herättää huomiota, mutta oppilailla ei pidä kokeilla. Superperinteellisyys ei aina ole niin haitallista. Esimerkiksi suorakulmaiset huoneet ovat muita outoja muotoja parempia. Ne on suunnattu eteenpäin ja mahdollistavat elokuvateatterimaisen istumisen, mikä parantaa keskittymistä. Kalustusta voi vaihdella erilaisiin oppimistilanteisiin, ja  käytettävissä voi olla täydentäviä oppimisympäristöjä. Mielestäni kouluille voidaan antaa arkkitehtuuripalkintoja vasta, kun niiden  toiminnallisuus on arvioitu, ei avajaisissa.”

onko kognitiivisesta ja neuropsykologisesta tutkimukseta saatu näkemyksiä, miten fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimiseen?

“Yleisenä lähtökohtana on, että visuaaliset tai auditiiviset häiriötekijät kuormittavat aivojamme. Ne heikentävät tuottamisemme  laatua, joten niitä on minimoitava. Tilojen tulee olla viihtyisiä, mutta pelkistettyjä. Saatamme tarvita visuaalista tukea, mutta se  kannattaa ottaa esille vasta, kun se on ajankohtaisia”

Lue lisää häiriötekijöiden vähentämisestä oppimisympäristöissä