Referenssi: Rosenbergsskolan

Osaaminen, kehitys ja oppiminen

Kun Tidaholmin kunnan oli päätettävä uuden koulun rakentamisesta, pedagoginen näkökulma otettiin mukaan suunnitteluvaiheesta lähtien. Tarpeiden ja työtapojen perusteellinen kartoitus sekä henkilökunnan ja oppilaiden osallistaminen ovat saaneet aikaan oppimisympäristön, joka tukee koulun visiota olla vastaanottava, joustava ja kestävä. ”Uusi koulu vaatii aikaa, voimaa, pohdintaa ja sitoutumista, jotta siitä tulisi hyvä”, rehtorit Ulrika Eskilsson ja Andreas Lindahl painottavat.

Tidaholmin kunnan koulujen kasvavaa oppilasmäärää koskevien keskustelujen pohjalta päätettiin rakentaa uuteen Rosenbergin kaupunginosaan koulu, joka kattaa luokat esikoulusta kuudenteen luokkaan saakka. Tämän myötä toimintaa voitiin miettiä alusta alkaen koulun pedagogisesta näkökulmasta ja luoda koulu, jossa kehitetään taitoja koko elämän ajaksi ja asetetaan etusijalle oppilaiden etu.

Ulrika Eskilsson, rehtori, jonka vastuualue on esikoulusta 3. luokkaan, ajoi aktiivisesti asiaa, jotta se saatiin mukaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Kun investoidaan uuteen kouluun, pitää aloittaa miettimällä, mitä oppimisympäristöltä halutaan ja miksi halutaan tehdä muutos. Mitä aikaisemmin saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys kaikesta, arkkitehtuurista sisustukseen, sitä parempi. Luotaessa ympäristöjä, joissa oppiminen on turvallista, rauhallista ja asianmukaista, ei ole olemassa oikoteitä. Prosessille pitää antaa oma aikansa”, hän sanoo.

Kollega Andreas Lindahl, luokkien 4-6 rehtori ja maahanmuuttajien opettaja, on samaa mieltä ja painottaa, että on erittäin tärkeää olla liikkeellä hyvissä ajoin uuden koulun ulkonäköä ja toimivuutta suunniteltaessa. Kestävien ja osallistavien oppimisympäristöjen luominen vaatii paljon aikaa, harkintaa ja kartoittamista sekä myös sisäisen ja ulkoisen osaamisen hankkimista. Hän jatkaa edelleen, että Rosenbergin koulun suunnittelussa oltaisiin voitu olla osallisena entistäkin aikaisemmassa vaiheessa, mutta päästiin kuitenkin onneksi vaikuttamaan rakentamiseen pedagogisten ideoiden pohjalta.

Kartoitettujen tarpeiden ja toimintaideoiden mukaan rakennetut oppimisympäristöt 

Rosenbergskolanin lähtökohtana oli, että fyysinen ympäristö ja sen muodostuminen vaikuttavat sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Sen vuoksi kunta ja henkilöstö halusivat varmistaa, että etukäteen tehtiin perusteellista tutkimustyötä ja selvitettiin todelliset tarpeet ja toimintaa parhaiten tukevat sisustusratkaisut. Haluttiin varmistaa oikeiden asioiden hankinta alusta alkaen. Kinnarps pääsi jo varhaisessa vaiheessa esittelemään Next Education® -oppimisympäristöanalyysinsä ja työskenteli sen jälkeen tiiviisti Rosenbergskolanin johdon, projektiryhmän, henkilökunnan ja oppilaiden kanssa koko prosessin ajan. Kaikki asianosaiset otettiin mukaan prosessiin luentojen, erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvien tutkimusten, käytännön työpajojen ja tiedonhakuun liittyvien verkkokyselyjen avulla. Kinnarps kokosi tulokset sekä osaston yhteenvedon raporttiin yhdessä fyysiseen ympäristöön liittyvien suositusten kanssa. Tämä muodosti tärkeän alustan, kun kunta muotoili hankintaansa.

Hankinnassa asetetut arviointiparametrit olivat joustavuus, kutsuva ympäristö, hyvä akustiikka ja kestävyys. Haluttiin painottaa näihin arvoihin perustuvaa parasta ja luovinta ratkaisua, ja siksi valintamenetelmäksi tuli perinteisen hintaan perustuvan hankinnan sijaan innovatiivinen hankinta. Andreas Lindahl sanoo, että ajatuksena oli priorisoida koulun visiota ja toimintaideaa sekä keskittyä kokonaisratkaisuun sen sijaan, että tuotteita hankittaisiin tuote kerrallaan.

Yksi perusvaatimuksista oli joustavat sisustusratkaisut, ja niitä toteutetaan kautta linjan koko koulussa. Tämä pätee siihen, miten kalusteita voi yhdistellä toisiinsa ja mukauttaa eri yksilöiden tai oppimistilanteiden mukaan. Kun väreiksi valittiin hillittyjä, sävy-sävyyn pastellivärejä, kalusteita on helppo yhdistellä ilman, että vaikutelmasta tulee sekava.

Sisustuksen pehmeät ja pehmustetut kalusteet sekä ääntä vaimentavat seinäkkeet vaikuttavat osaltaan hyvään ääniympäristöön ja viihtyisään tunnelmaan. Viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta lisää edelleen wc-tilojen äänimaailma, joka sisältää eri vuodenajoille tyypillistä ääntä, kuten linnunlaulua.

Yksi uuteen kouluun liittyvässä työssä mukana olleista on pedagogi Marlin Skatt, vuosikurssien 4-6 luokanopettaja. Hän kertoo, että uudet oppimisympäristöt ja työskentelytavat on sopeutettu vastaamaan paremmin modernin pedagogiikan tarpeita. Tästä on esimerkkinä kaikkien luokkahuoneiden yhteydessä olevat ryhmätilat, joissa lapset voivat työskennellä itsenäisesti ja toisiaan häiritsemättä mutta silti opettajan läheisyydessä. Erilaiset paikat, joissa oppilaat voivat istua tai seistä, luovat myös luonnollista dynamiikkaa ja liikettä, mikä helpottaa keskittymisen ylläpitämistä. Hän on myös iloinen siitä, että henkilökunnalle on tarjolla eri tavoilla sisustettuja työhuoneita, jotka tukevat eri aktiviteetteja. Ergonomisia työpöytiä, projektipöytiä ja pienempiä tiloja, joissa on pehmeät istuimet kokouksia varten.

"On todella mukavaa, kun voi istua työhuoneessa työskentelemässä luokkahuoneen sijaan. Se edesauttaa kollegiaalisen yhteishengen syntymisessä, ja jos jokin asia askarruttaa, on paljon helpompaa kysäistä kollegalta", Malin Skatt hehkuttaa.

Erityisen tuen ryhmien opettaja Kajsa Ekelund arvostaa myös koulun vaihtelevaa sisustusta ja pitää hyvänä mahdollisuutta mukauttaa kalusteita tarpeen ja oppilaiden mukaan.

"Itse koin vaikeaksi luopua perinteisistä kalusteista, mutta Kinnarps tarjosi muutokseen sekä inspiraatiota että turvallisuutta. Koin, että he tiesivät, mistä puhuivat, ja että voisimme luottaa heihin. Kyse ei ollut pelkästään kalusteista, vaan kokonaiskuvasta, johon kuuluu esimerkiksi arvopohja, visio ja pedagoginen idea", hän sanoo.

Projektissa mukana ollut Kinnarpsin oppimisympäristöstrategi Anders Larsson antoi erittäin positiivista palautetta rehtoreille. Rehtoreilla oli selkeä tavoite ja ymmärrys siitä, mitä prosessin alkuvaiheessa piti ottaa huomioon, jotta lopputuloksena olisi heidän visioidensa mukainen koulu. Kyse ei ollut pelkästään kalustuksesta, vaan ennen kaikkea työtapojen muuttamisesta. Yksi syy menestykseen oli se, että oppimisympäristöjä koskevalle keskustelulle, pohtimiselle, käytännön asioiden suunnittelulle ja tärkeille mielipiteille sekä ideoille annettiin aikaa ja mahdollisuus. Näin ollaan voitu luoda oppimistilanteisiin kestäviä sisustusratkaisuja, jotka tukevat sekä oppilaita että opettajia ja hyödyntävät koulun neliöitä tehokkaasti.

Toteutus menestystekijänä

Muutosprosessin aikana muutosprojektiryhmä ymmärsi, että on tärkeää suunnitella, miten uudet oppimisympäristöt esitellään henkilökunnalle ja oppilaille siinä vaiheessa, kun uusi koulu on valmis vastaanottamaan heidät. Muiden Kinnarpsin toteuttamien projektien inspiroimana Rosenbergsskolan laati ohjekirjan, jossa henkilökunnalle kerrottiin yhteiset suuntaviivat ja suhtautumistavat. Lisäksi esiteltiin eri tilanteissa ja eri tiloissa käytettävät pelisäännöt. Tarkoituksena on alusta alkaen määrittää koululle haluttu työskentelytapa ja kulttuuri. Kirja jaettiin kaikille työntekijöille ennen aloitusta uudessa koulussa.