Ruotsin Huddingessa sijaitseva Skapaskolan tuli kuuluisaksi jo ennen sen käyttöönottoa. Koulu on toteuttanut tiiviissä yhteistyössä arkkitehti ja oppimisympäristöasiantuntija Peter Lippmanin, suunnittelutoimisto Wolfgangin ja Kinnarpsin kanssa visionsa innovatiivisesta oppimisympäristöstä houkuttelevana työpaikkana kaikille, olipa kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Koululle tehdään nykyisin tutustumisvierailuja kaikkialta maailmasta.
”Konseptimme perustuu entistä joustavampiin ja suurempiin oppimisympäristöihin, joissa työskentelee enemmän oppilaita ja opettajia. Niissä on tiloja erilaisille tehtäville, rajattuja tiloja erilaisille ryhmille sekä monenlaisia rauhallisia nurkkauksia ja soppia turvallisuutta ja yksityisyyttä kaipaaville. Haluamme saada tiloihin vaihtelua, jotta oppilaat löytäisivät turvallisia paikkoja ja ottaisivat aktiivisen roolin oppimisessaan. Olemme pyrkineet kalusteissa ja materiaaleissa aitouteen, mikä tuo oppimisympäristölle lisäarvoa. Kalusteet toimivat tärkeinä kulttuurin välittäjinä niin koulu- kuin työympäristöissä.”
Christer Holger perusti Skapaskolanin vuonna 2013 visionaan koulu, jossa oppilaita kannustettaisiin ja opetettaisiin seuraamaan unelmiaan. Hän haluaa rakentaa luovan, tulevaisuuden huomioon ottavan oppimispaikan, jonka lähtökohtana ovat yksilöt ja jossa käytetään uudenlaista tietotekniikkaa.
”Miltä koulu näyttäisi, kun kaikki tieto ja vuorovaikutusmahdollisuudet olisivat saatavilla? Entä miten tekniikkaa käytettäisiin sellaisen koulun rakentamiseksi, jossa oppilaat ovat itsenäisiä toimijoita? Kun aikuiset osallistuvat johtajuuskoulutuksiin, lähtökohtana pidetään aina sitä, kuka olet, miten toimit ja mistä olet kiinnostunut. Näin on harvoin kouluissa. Haluan rakentaa koulun, jota oppilaat pitävät merkityksellisenä ja jossa heillä on mahdollista ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihin. Heidän tulisi pystyä kokemaan, että kaikki on mahdollista maailmassa, jossa kaikki tieto on saatavilla”, Christer Holger selventää.
Tavoitteena oli jo koulua perustettaessa rakentaa omat tilat, joiden fyysinen ympäristö tukisi koulun visiota.
”Ajattelutapamme on sidoksissa vahvasti oppimisympäristöön. Jos palataan ajassa taaksepäin aikaan, jolloin yhteiskoulut muodostuivat 1800-luvulla, koko niiden ajatus perustui tiedon hankalaan levittämiseen. Koulurakennuksista muodostui luentokeskuksia – paikkoja, joihin oppikirjat ja luennoitsijat koottiin – ja tämä pitää edelleen paikkansa. Elämme kuitenkin nykyisin maailmassa, jossa kaikki tieto on helposti saatavilla. Halusimme rakentaa ympäristön tämä seikka lähtökohtanamme”, Christer Holger kertoo.
Uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Kolmikerroksisessa koulussa on tilaa 500 oppilaalle esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Vastaavana arkkitehtina toimi Street Monkey Architectsin Cage Copher. Oppimisympäristön suunnittelussa Skapaskolan teki tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti arvostetun arkkitehti ja oppimisympäristöasiantuntija Peter Lippmanin, suunnittelutoimisto Wolfgangin suunnittelija Rikard Gartmyrin sekä Kinnarpsin kanssa.
Koska jo alusta lähtien tiedettiin, että rakennettaisiin uutta, tiimi työsti aluksi erilaisia oppimisympäristöjen prototyyppejä, joita oppilaat ja opettajat saivat arvioida.
”Meitä ovat innoittaneet yritysmaailman innovatiiviset työskentelytavat, etenkin ohjelmistoalan ketterä kehittyminen, missä opitaan nopeasti pienin askelin”, Christer Holger kertoo.
Australiasta käsin toimiva Peter Lippman on saanut suurta kansainvälistä huomiota asiantuntemuksestaan tieteelliseen näyttöön perustuvassa oppimisympäristöjen suunnittelussa. Siitä lähtien kun Peter Lippman alkoi työskennellä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa, hän on pitänyt säännöllisesti työpajoja sekä auttanut suunnittelemaan ja arvioimaan erilaisia kalustusvaihtoehtoja.
”Skapanskola on edelläkävijä mitä tulee sen ideoihin luovuudesta ja siitä, miten tekniikkaa ja fyysistä ympäristöä voidaan käyttää oppilaiden ja opettajien tukemisessa – tällaiset ideat ovat myös oman tutkimustyöni tulosten mukaisia. Siksi onkin ollut todella mukavaa olla mukana ja seurata hanketta alusta lähtien”, sanoo Peter Lippman korostaen, että juuri oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan sitoutuminen ja osallistuminen ovat olleet menestyksen avaimia. Hänen mielestään hyvän oppimisympäristön lähtökohdaksi onkin otettava aina toiminnan ja yksilöiden ainutlaatuiset tarpeet.
”Rakensimme eri pilottiympäristöt heidän toiveidensa pohjalta. Tämän jälkeen testasimme ja muutimme niitä saamamme palautteen mukaisesti. Opettajat ovat tukeneet ja kannustaneet toisiaan uskomattoman hyvin prosessin aikana. Tällä tavoin löysimme juuri tämän koulun työskentelytapoihin ja tarpeisiin räätälöidyt ympäristöt. Oli mahtava kuulla erään opettajan kertovan, kuinka hän ja hänen oppilaansa viihtyivät luokassa niin hyvin, ettei hän tuntenut edes opettavansa.”
Lopputulemana on epätavallinen oppimisympäristö, jossa perinteiset luokkahuoneet on korvattu monipuolisilla, työelämästä innoituksensa saaneilla tiloilla. Koulussa on yhteensä kymmenen opintosalia, joiden monenlaisilla aktiviteettialueilla on sekä kiinteitä että liikuteltavia ratkaisuja ja kalusteita. Keskellä rakennusta sijaitseva ja miniauditoriota muistuttava portaikko toimii kokoontumispaikkana. Opintosaleissa on myös monenlaisia työpisteitä, joissa oppilaat voivat työskennellä rauhassa – joko yksin tai isoissa tai pienissä ryhmissä häiritsemättä toisiaan. Työpisteissä on kiinteitä nurkkauksia ja parvia niille, jotka haluavat vetäytyä omaan rauhaan, sekä esitelmätiloja ja ryhmämoduuleita niille, jotka haluavat pitää esitelmiä, keskustella, lukea ääneen tai katsella tai kuvata videoita. Opintosaleihin on lisätty joustavuutta niin kutsuttujen ”break out zones” -tilojen muodossa. Ne ovat varsinaisen opintosalin ulkopuolella olevia tiloja, joita voidaan käyttää tarpeen mukaan. Tällä tavoin vältytään rakentamasta vain paikasta toiseen siirtymiseen tarvittavia perinteisiä käytäviä ja koulun kaikkia tiloja voidaan hyödyntää opettamisessa. Useista aktiviteettialueista huolimatta opettaja pystyy aina valvomaan oppilaita ja varmistamaan, että he opiskelevat. Oppilaiden on tunnettava olonsa turvalliseksi oppimisympäristössään. Peter Lippmanin mukaan turvallisuus on luovuuden edellytys.
”Perusajatuksena on, että luokkahuone on suunniteltava oppilaiden ja opettajien käyttäytymiseen sopivaksi – ei siihen, miten heidän pitäisi käyttäytyä. Perinteisen luokkahuoneen sisustus ja kalustus on siksi jaettu eri alueiksi eri tehtäviä varten.”
Pääsisäänkäynnistä sisään astuessa tulija pääsee suoraan keskelle koulun jatkuvaa hyörinää. Aivan etuosassa sijaitsevat podstudio ja musiikkisali. Oikealla on suuri kutsuva torimainen tila portaikkoineen ja vasemmalla ruokasali ja avokeittiö, joista on muodostunut luonnollinen osa oppilaiden ja henkilökunnan arkea. Niissä vietetään aikaa muiden kanssa – eikä ainoastaan lounastauolla. Mielenkiintoisen suoran näköyhteyden keittiöön tarjoava smoothiebaari muodostaa kivan hengauspaikan oppilaille ja henkilökunnalle. Keittiön ja ruokasalin yhteydessä sijaitsee myös leikkisä kirjasto. Koska suurin osa ajasta vietetään opintosaleissa, myös ne ovat muodostaneet Skapan kouluun pieniä sykkiviä keskuksia. Kaikki tilat ovat monikäyttöisiä, ja niitä käytetään sekä koulupäivinä että vapaa-ajalla.
Portaikot, nurkkaukset ja parvet ovat kiinteitä, kun taas kalusteet ovat Kinnarpsin toimittamia. Ratkaisut on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä suunnittelija Rikard Gartmyrin kanssa, jolla on ollut luova vastuu Skapaskolan viestintäalustasta, brändistä ja sisustuksesta.
”Päätimme työskennellä hillityllä ja kevyellä värivalikoimalla, mikä antaa tilaa luovuudelle oman ilmeen löytämiseksi. Pehmeät kokolattiamatot helpottavat paikan valitsemista sen mukaan, mitä kulloinkin on tekemässä. Kalusteet ovat erittäin korkealaatuisia, ja olemme tehneet tällaisille tiloille epätyypillisiä valintoja. Esimerkiksi ravintolaan valittiin valkoiseksi petsatusta saarniviilusta valmistettu Knop-pöytä. Kyseistä materiaalia harvemmin valitaan tiloihin, joiden on kestettävä kovaa kulutusta. Saarniviilu toistuu useissa kohdissa sisustuksessa ja toimii yhtenä osoituksena siitä, että tämä koulu uskoo ja panostaa oppilaisiinsa”, Rikard Gartmyr kertoo.
Viimeistelyiltään erilaiset Vagabond-seisomapöydät mahdollistavat joustavan kalustuksen, ja niihin on yhdistetty korkeat, eri roosan sävyiset Plockepinn-jakkarat dynaamisen istumisen takaamiseksi. Jopa Space-säilytyskalusteet on suunniteltu tarjoamaan istuimia paikoissa, joissa sitä vähiten odottaisi, kuten kenkien säilytyksen ja istumatilan yhdistävässä pääsisäänkäynnissä. Pieniin, istujan ympäröivillä nojatuoleilla varustettuihin lukutiloihin on hyvä vetäytyä omaan rauhaan, vaikka niihin onkin näköyhteys ulkopuolelta.
”Koen, että Kinnarps on sitoutunut vahvasti koulumaailmaan ja haluaa auttaa oppilaita eteenpäin. Olemme Kinnarpsin kanssa samaa mieltä siitä, että fyysinen ympäristö on tärkeä ja että hyvien materiaalien valintaan ja oppimisympäristöjen huolelliseen suunnitteluun on uskallettava laittaa aikaa ja resursseja. Laatu kannattaa.”
AIDOT MATERIAALIT
Valkoiseksi petsattu saarniviilu lisää koko kouluympäristöön ylellisyyden tuntua ja ilmaisee oppilaille ja henkilökunnalle, että näillä on merkitystä. Tässä kuva opettajien työpisteistä.
ERILAISIA ISTUINVAIHTOEHTOJA
Skapan koulun oppimisympäristöt tarjoavat monenlaisia istuinvaihtoehtoja. Esimerkiksi sisäänkäynnin yhteydessä on Fields-sarjan raheja, jotka tukevat aktiivista istumista.
ERGONOMINEN OPPILASTUOLI
Ergonominen Xact-oppilastuoli on suunniteltu erityisesti kouluympäristöihin, lasten ja nuorten vaihtelevan ja ergonomisen istumisen tarpeisiin. Tuoli kannustaa liikkumiseen, ja se on helppo säätää sekä luokan pisimmälle että lyhimmälle oppilaalle sopivaksi.
Mutta voiko fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimiseen?
Rikard Gartmyr on vahvasti tätä mieltä.
”Skapaskolan on ollut rohkea erottua tavanomaisesta sekä uskallusta työskennellä myös korkealaatuisten tuotteiden ja materiaalien parissa. Mielestäni kestävyyden näkökulmasta olisi uskallettava valita hyvät materiaalit, sillä ne säilyttävät ajan myötä niin ulkonäkönsä kuin käytännöllisyytensä. Kokemukseni perusteella sellaisten ympäristöjen materiaalit, jotka huokuvat aitoutta, ilmaisevat ihmisille näiden olevan arvokkaita. Tällä ei ole vaikutusta ainoastaan suhtautumisessa oppimiseen, vaan myös siihen, että käyttäjät huolehtivat kalusteista ja ympärillään olevista tiloista.”
Peter Lippman on samoilla linjoilla:
”Asia on hyvin yksinkertainen. Ympärillämme olevilla kalusteilla on suuri merkitys tunteisiimme ja siihen, miten toimimme erilaisissa tilanteissa. Kyse on jälleen kerran turvallisuudesta. Turvallisuutta lisäävät kalusteet, kuten vaikkapa korkeaselkäinen ja silti näkymän takaava istuinkaluste tai keinuva nojatuoli, rauhoittavat ja auttavat oppilaita keskittymään samalla, kun he tuntevat tulevansa opettajansa näkemäksi.”
Työskentely Skapa-tiimin kanssa on vahvistanut Christer Holgerin käsitystä siitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
”Kokonaisergonomia on ollut meille tärkeää. Olemme luoneet hyvän ääniympäristön hyödyntämällä eri tavoin ääntä vaimentavia elementtejä. Lisäksi valitsimme tietoisesti liikkumiseen kannustavia kalusteita, aina aktiivista koulupäivää edistävästä seisomapöydästä Xact-oppilastuoliin, joka mukautuu oppilaan liikkeisiin ja takaa erinomaisen ergonomian ja istumamukavuuden”, Christer Holger kertoo.
Christer Holger pohtii, miksi koulun pitäisi olla vähemmän houkutteleva työympäristö kuin muiden työympäristöjen.
”Koulun tilojen on oltava tarkoituksenmukaisia ja houkuttelevia kaikille siellä työskenteleville, niin oppilaille, opettajille kuin muullekin henkilökunnalle. Vaikka oppilaat ovat tärkein kohderyhmämme, kouluympäristö on tärkeä kulttuurin välittäjä myös työntekijöille. Muodostamalla hyvin suunnitellun fyysisen ympäristön voimme vahvistaa brändiämme ja lisätä koulun yleistä vetovoimaa. Luotamme siihen, että sekä oppilaiden että opettajien houkuttelu helpottuu. En tarkoita oppilaiden houkuttelemista kalusteilla, jotka matkivat vaikkapa vilkkuvia tabletteja, vaan sitä, kun fyysinen ympäristö saa toimia työkaluna käsi kädessä organisaation vision kanssa, siitä muodostuu jotain, minkä kaikki kokevat erittäin vahvasti.”
Ja kyllä, kokemus on vahva. Vain jo parin viikon jälkeen oppilaiden ja työntekijöiden palaute oli erittäin myönteistä.
”Tuntuu aivan upealta, sillä koulun toiminnassa ilmenee tyyneyttä. Olemme huomanneet tilojen toimivan niin kuin niiden pitääkin. Oppilaat ovat löytäneet turvalliset paikkansa, ja opettajat sanovat oppilaiden käyttävän suurimman osan päivästä oppimiseen.”
Kinnarpsin tiimin mielestä työskentely projektin parissa on ollut mahtavaa. Skapaskolanilla oli selkeä, yksinkertaisesti ilmaistu päämäärä. Mukaantulo prosessiin jo alkuvaiheessa helpottaa hyvän oppimisympäristön muodostamista. On ilo saada työskennellä sellaisten ihmisten ja koulun kanssa, jotka uskaltavat ajatella kaiken uusiksi ja poiketa totutusta!